Keitä me olemme
Liperin Simananniemellä 1882 alkunsa saanut Hällströmien
sukuyhteisö on maamme vanhimpia. Sen kantavanhemmat ovat ilmajokelaisen
papin Carl Hällströmin kaksi poikaa Johan ja Fredrik Adolf
Hällström. Johan oli Liperin tuomiokunnan tuomari ja tuli
appensa Henrik Ervastin jälkeen myös Simananniemen kartanon
isännäksi. Fredrik Adolf oli vesirakennusinsinööri,
joka suunnitteli kanava- ja perkaustöitä koko suuriruhtinaanmaan
alueella. Johanin ja Fredrik Adolfin perheet liittyivät niin läheisesti
toisiinsa, että heidän lastensa kesken muodostui kolme serkusavioliittoa.
Simananniemen kartano muodostuikin eräänlaisen suurperheen
kantapaikaksi. Monet perheen jäsenistä liittyivät snellmanilaiseen
kansallisuusliikkeeseen. He lyöttivät hopeisen sukumerkin,
joka on päivätty 7.8.1882 tunnuslausein:"Työhön,
taisteluun". Tuosta päivästä lähtien suku on
kokoontunut kymmenen vuoden välein.
Suvun kokoontumiset
Suku on kokoontunut vuodesta 1882 lähtien aina kymmenen vuoden välein. Poikkeuksena oli sotavuosi 1942, jolloin kokousta ei voitu pitää, vaan se pidettiin sodan jälkeen vuonna 1945 Helsingissä. Viimeisin kokoontuminen oli Lepaalla 2012. 10-vuotiskokoukset on pidetty kaksipäiväisinä tapahtumina jossain sukuun liittyvällä paikkakunnalla Helsingin ulkopuolella, alkuun lähinnä Liperissä.
Sukuyhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1964 suku on myös kokoontunut 10-vuotiskokousten välissä kahden vuoden välein yhdistyksen vuosikokouksiin yleensä pääkaupunkiseudulla, jossa valtaosa sukulaisista nykyisin asuu.
Lisäksi on vuodesta 2007 lähtien järjestetty välivuosina ( kahden vuoden välein) sukupiknik Kaisaniemen tai Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.
Seuraava kokoontuminen
Seuraava kokoontuminen lienee piknik, joka pidettäneen jossain Helsingissä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ensi kesänä.