Keitä me olemme

Liperin Simananniemellä 1882 alkunsa saanut Hällströmien sukuyhteisö on maamme vanhimpia. Sen kantavanhemmat ovat ilmajokelaisen papin Carl Hällströmin kaksi poikaa Johan ja Fredrik Adolf Hällström. Johan oli Liperin tuomiokunnan tuomari ja tuli appensa Henrik Ervastin jälkeen myös Simananniemen kartanon isännäksi. Fredrik Adolf oli vesirakennusinsinööri, joka suunnitteli kanava- ja perkaustöitä koko suuriruhtinaanmaan alueella. Johanin ja Fredrik Adolfin perheet liittyivät niin läheisesti toisiinsa, että heidän lastensa kesken muodostui kolme serkusavioliittoa. Simananniemen kartano muodostuikin eräänlaisen suurperheen kantapaikaksi. Monet perheen jäsenistä liittyivät snellmanilaiseen kansallisuusliikkeeseen. He lyöttivät hopeisen sukumerkin, joka on päivätty 7.8.1882 tunnuslausein:"Työhön, taisteluun". Tuosta päivästä lähtien suku on kokoontunut kymmenen vuoden välein.

Suvun kokoontumiset

Suku on kokoontunut vuodesta 1882 lähtien aina kymmenen vuoden välein. Poikkeuksena oli sotavuosi 1942, jolloin kokousta ei voitu pitää, vaan se pidettiin sodan jälkeen vuonna 1945 Helsingissä. Viimeisin kokoontuminen oli Lepaalla 2012. 10-vuotiskokoukset on pidetty kaksipäiväisinä tapahtumina jossain sukuun liittyvällä paikkakunnalla Helsingin ulkopuolella, alkuun lähinnä Liperissä.

Sukuyhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1964 suku on myös kokoontunut 10-vuotiskokousten välissä kahden vuoden välein yhdistyksen vuosikokouksiin yleensä pääkaupunkiseudulla, jossa valtaosa sukulaisista nykyisin asuu.

Lisäksi on vuodesta 2007 lähtien järjestetty välivuosina ( kahden vuoden välein) sukupiknik jossain Helsingin puistossa kuten Kaisaniemen tai Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa tai Seurasaaressa.

Seuraava kokoontuminen

141-vuotispiknik järjestetään elokuussa 2023 Helsingissä. Paikka ja aika tarkentuvat lähempänä ajankohtaa.